Uudet Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 on otettu käyttöön syksyllä 2021. Opetushallitus on tuottanut kuvataiteen tukimateriaalit perusteiden käyttöönoton tueksi. Tukimateriaalin artikkelit esittelevät avauksia uusien moduulien sisältöihin sekä myös laajempia näkökulmia oppiaineeseen.
Tutustu täällä materiaaleihin: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kuvataiteen-lops-2019-tukimateriaalit
Stödmaterial kommer att publiceras på svenska så snart som möjligt!
Tukimateriaaleja oli tuottamassa monipuolinen kuvataidekasvatuksen asiantuntijajoukko. Alla heidän ajatuksiaan teksteistä. Tukimateriaalisivulla olevaan laajempaan tekstiin pääset klikkaamalla otsikkoa.
Tomi Slotte Dufva
Näkymiä kuvataiteen tehtävään lukio-oppiaineena
Kuvataide on voimakkaan visuaalisessa kulttuurissa ja digitalisoituneessa yhteiskunnassa kasvavan tärkeä aihe ja oppiaine. Taide on tärkeä tiedon, ymmärtämisen ja tulevaisuuden taitojen tuottaja. Kuvataide on laaja-alaisen osaamisen monitieteisen ja luovan osaamisen olennainen osa-alue. Kuvataide tuottaa myös tietoa ja se linkittyy olennaisesti digitaalisiin kulttuureihin peleistä ja sosiaalisesta mediasta sekäikuisiin kysymyksiin yksilön ja yhteiskunnan suunnista ja arvoista.
Piritta Malinen
Luova osaaminen – STEAM osaksi lukion kuvataidetta
Miksi STEAM-orientoitunut työskentely inspiroi opiskelijoita? Kuinka kuvataideopetus vastaa tulevaisuuden haasteisiin? Kuinka itsensä toteuttamisen ja luovuuden merkitykset voivat syventyä? Kuinka STEAM-ajattelu vastaa opetussuunnitelman tavoitteisiin tutkimisesta, tulkitsemisesta ja ilmaisun taitojen vahvista
STEAM tulee sanoista Science, Technology, Engineering Art ja Math. Sanayhdistelmänä se on liitetty käsillä tekemisen (“värkkäilyn”), luovuuden ja visuaalisen tekemisen yhdistämisestä matemaattisluonnontieteellisiin aineisiin ja insinöörimäiseen tekemiseen. Tekstini tulokulma on erilainen, sillä siinä käsitellään luovaa ja monitieteistä oppimista eli STEAM-orientoitunutta ajattelua osana kuvataideopetusta. Esitellyt ajatukset teknologian hyödyntämisestä, materiaali-innovatiivisuudesta, pelillisyydestä, kestävän kehityksen huomioimisesta ja kokemuksellisuudesta eivät edellytä erillisiä hankkeita tai mitään erityistä STEAM-projektia, vaan voivat toteutua kuvataideopetuksen perusarjessa.
Aki Pulkkanen
Näkymiä moduuliin KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit
Lukion ensimmäinen kuvataiteen opintojakso on uudistuneen opetussuunnitelman myötä mahdollisuuksien matka omiin kuviin ja jaettuihin kulttuureihin. Kahden opintopisteen mittainen kokonaisuus on opintojakson sisältöjä ja tavoitteita tulkitsevan opettajan ja opiskelijoiden näköinen. Ovatko oppitunnit kuviksen kertausta taitotasoltaan kirjavassa opiskelijajoukossa vai yleissivistävä tempaisu kulttuuripalvelujen kuluttajaksi ajankohtaisten ja laaja-alaisen osaamisen teemojen parissa? Rakentaako KU1-opintojakso omakohtaista ja elinikäistä suhdetta visuaaliseen kulttuuriin yleissivistystä kerryttäen ja houkuttaako se lukiolaiset kuvataideopintojen pariin? Tarkastelen tekstissäni KU1 Omat kuvat, jaetut kulttuurit -opintojakson kaleidoskooppimaisen runsaita sisältöjä ja tavoitteita, joiden äärellä taidekasvattajina lukion kuvataiteen opetusta suunnittelemme
Heikki Heinonen ja Piritta Malinen
Näkymiä moduuliin KU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt
KU2 Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt -moduuliin yhteiskirjoittamamme teksti esittelee käytännönläheisiä ideoita, miten KU2-moduulin tavoitteita ja sisältöjä voisi tuoda opetukseen. Moduulin laaja aihepiiri mahdollistaa moninaiset tehtävät. Työskentelyn voi vaikkapa aloittaa esinemuotoilulla, jatkaa siitä oman unelma-asunnon suunnitteluun ja edetä asuinalueen asemakaavan pohtimiseen esimerkiksi ryhmätyönä. Tai voi toimia päinvastaisessa järjestyksessä: aloittaa viihtyisän ja toimivan kaupungin kaavasta ja siirtyä siitä yksittäisten talojen julkisivuihin ja lopulta huoneistojen sisustukseen. Tekstissä esittelemme muutamia erilaisia tehtäväideoita tarkemmin niitä lyhyesti taustoittaen.
Martina Paatela-Nieminen ja Heikki Heinonen
Nykytaidetta moduuliin KU4 Taiteen monet maailmat
KU4 Taiteen monet maailmat -moduuliin tekemämme materiaalin lähtökohtana on taidehistorian lähestyminen nykytaiteen kautta. Nykytaide viittaa, varioi tai tuo mieleen muistumia varhaisemmasta taiteesta ja kulttuurista. Kun teosten välisiä viittaus- ja muunnossuhteita tarkastellaan intertekstuaalisesti, voidaan havaita valittujen kohteiden välillä eroja ja niiden monia merkityksiä. Intertekstuaalisella (taiteen) tarkastelutavalla tutkitaan tekstien eli sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien välisiä merkityssuhteita sekä merkitysten varioitumista (digitaalisen) median, kulttuurin ja subjektien välisissä verkostoissa. Näitä merkityksiä varioimalla, ja edelleen kehittämällä, opiskelijat voivat ideoida uusia, nykyhetkeen kiinnittyviä merkityksiä – ja sitä kautta uusia nykytaideteoksia.
Martina Paatela-Nieminen ja Tomi Slotte Dufva
Multimodaalisuudesta intertekstuaalisiin merkitysverkostoihin ja -maailmoihin
Maailman ymmärtämiseksi tarvitaan monilukutaitoa, jotta osataan tulkita erilaisia tekstejä ja niiden yhdistelmiä. Laajan tekstikäsityksen mukaan tekstit ilmaisevat tietoa kuvallisten, sanallisten, auditiivisten, kinesteettisten ja numeeristen symbolijärjestelmien ja niiden yhdistelmien avulla. Tekstejä voidaan lisäksi tuottaa ja tulkita eri moodeissa, kuten puhutussa, kirjoitetussa, painetussa, digitaalisessa sekä audiovisuaalisessa muodossa.
Tarkasteltaessa taidetta tekstien välisesti eli intertekstuaalisesti kuvaa voidaan tutkia paikkana, jossa eri symbolijärjestelmät, tekstit ja merkitykset kohtaavat. Tällöin kuvan tarkastelu laajenee kuvasta muihin kuviin ja kulttuuriin, eri symbolijärjestelmien välisten merkityssuhteiden tarkasteluun. Ymmärretään myös, miten merkitykset varioituvat ja miten uusi merkitys tuotetaan digitaalisen median, kulttuurin ja subjektien välisissä verkostoissa.
Artikkelikuva Aki Pulkkanen: ”Perämeren rannikon maankohoamisen myötä kaksisataa vuotta vanhat kalliokaiverrukset, kuvat ja muistoiksi tarkoitetut nimikirjoitukset ovat jo kaukana aalloista, nuoremmat kirjoitukset lähempänä vesirajaa. Jääkausi on jättänyt jälkensä pintaan. Opiskelijat maalasivat merivedellä läheistensä kuvia hetkellisiksi kalliomaalauksiksi luonnon ja menneiden sukupolvien jättämien merkkien viereen.”
