Helsingin kuvataidelukio eli Torkkeli täyttää lukuvuonna 2025–26 sata vuotta, ja KUVIS ry puolestaan juhlii 120 vuotista taivaltaan vuonna 2026. Torkkelin juhlavuoden kunniaksi koulun historianopettaja Anne Mattsson, äidinkielenopettaja Maarit Nopsanen sekä kuvataideopettaja Tomi Uusitalo tekivät ja toimittivat visuaalisesti näyttävän historiikin “Torkkeli 100 vuotta”. Jo historiikinteon alkuvaiheessa tekijät olivat kiinnostuneita lähes legendaarisen maineen saavuttaneesta kuvaamataidonopettajasta Annikki Arola-Anttilasta eli “Pommista”. Haastatteluiden ja kirjallisten lähteiden pohjalta muotoutuikin sangen persoonallinen kuva tästä uranuurtajaopettajasta, jolla on myös vahva yhteys KUVIS ry:hyn. Tämä juttu perustuu Torkkeli 100 vuotta -historiikin artikkeliin “Pommi – legendaarinen taideopettaja”.
Pommi – tiukka mutta oikeudenmukainen kuvaamataidon lehtori
Annikki Arola-Anttila (1918–2007) toimi vuosina 1952–1977 kuvaamataidon lehtorina Helsingin toisessa suomalaisessa lyseossa eli Tossussa. Koulu oli tuolloin poikalyseo, josta on sittemmin kehittynyt Helsingin kuvataidelukio eli tuttavallisemmin Torkkeli. Arola-Anttila oli paitsi tiukka ja arvostettu opettaja myös aktiivinen ja monipuolinen toimija taidealalla. Tossun opettajilla oli ajan tapaan erilaisia oppilaiden keksimiä kutsumanimiä. Arola-Anttila sai lempinimekseen ”Pommi”. Hän hermostui helposti, ja hänellä oli erään oppilaan mukaan “tarvittaessa tuhopolttajan silmät”. Oppilaat käyttäytyivät lyseoaikaan toisinaan huonosti, joten opettajilla oli syytäkin suuttumukseen.
Pommi oli ankara, mutta häntä pidettiin myös oikeudenmukaisena. Hänen nimensä tulee esiin lukuisten 1950–70-luvun oppilaiden muisteluissa. Pommin opetusmetodit olivat monipuolisia ja oppilaita aktivoivia. Alkusyksyisin ja loppukeväisin oppilaat maalasivat akvarelleja koulun puistossa. Joka lukukausi he tekivät retken keskeisiin helsinkiläisiin taidemuseoihin kuten Ateneumiin ja Töölössä sijaitsevaan Taidehalliin. Käynteihin oli varattu kaksi tuntia, mutta lähteä sai heti, kun oli katsonut näyttelyn.
Taidemuseoiden vaihtuviin näyttelyihin tutustumisen ohella Pommi opetti omien näyttelyiden pystyttämistä. Hän piti kuvaamataidon kerhoa “Designia” vuodesta 1959. Kerhon tarkoituksena oli tutustua visuaalisen kulttuurin eri muotoihin. Kerholaiset saivat esimerkiksi suunnitella ja toteuttaa koulun näytelmäkerhon esitysten lavastuksia ja osallistua näin juhlien järjestämiseen.
“Huipputaiteilija”
Annikki Arola-Anttila oli itsekin taiteilija. Hän kuvitti kirjoja, kuten Lauri Pohjanpään teoksen Metsän satuja. Lisäksi hän kirjoitti yhteistyössä muiden opettajien kanssa oppikirjoja eri koululuokille niin kansa-, kansalais- kuin oppikouluunkin, esimerkiksi teokset Ympäristön kuvakieli 1–2. Oppilaat tunnistivat hänen taitonsa ja arvostivat hänen työtään. “Hän oli oikea taiteilija”, eräs oppilas totesi jälkikäteen.
Arola-Anttila oli aktiivinen myös koulun ulkopuolella. Hän toimi Kuvaamataidonopettajien liiton puheenjohtajana kuusi vuotta 1960-luvulla ja oli myös Styluksen päätoimittaja pari vuotta. Noina vuosina hän toimi myös Jyväskylän kesän eli Suomen vanhimman kulttuurifestivaalin visuaalisten taiteiden alajaostossa muiden muassa arkkitehti Pentti Aholan ja sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaaran työtoverina.
Tossun oppilaiden ja opettajien väliset suhteet olivat välillä vaikeita ja ilmapiiri usein melko karu. Taidekasvatus kuitenkin pelasti monen oppilaan päivän, ehkä koko kouluvuoden tai koko kouluajan. Pommi kylvi luovuuden siemenen moniin tossuihin niiden 25 opettajavuotensa aikana, joina hän työskenteli Tossussa. Osaksi hänen ansiotaan oli kaiketi se, että vuonna 1982 Torkkelin lukio sai painotusaineekseen juuri kuvataiteen. Kautta vuosikymmenten lukemattomat Pommin kaltaiset vahvat, luovat ja työlleen omistautuneet opettajapersoonat ovat edistäneet suomalaista kuvataideopetusta niin yksittäisten koulujen kuin valtakunnan tasolla.
Kuvituskuvassa tossulaisia Annikki Arola-Anttilan johdolla Helsingin Taidehallissa. Kuvaaja ©Kalervo Nieminen.
………
Stylus-lehden julkaisijan Kuvataideopettajat KUVIS ry, Bildkonstlrarna KUVIS rf juhlavuoteen liittyviä artikkeleita yhdistää juhlavuoden tunnus.
