Taidekasvatuslehti, est. 1907

Eduskuntavaaleissa linjataan myös kuvataideopetuksen tulevaisuus

Kuvataideopettajat KUVIS ry:n puheenjohtaja ja Styluksen vastaava päätoimittaja. Helsinkiläinen yhteiskoulun yläkoulun kuvataiteen ja lukion ilmaisutaidon opettaja.

Jaa somessa

Kuvataideopettajat KUVIS ry:n puheenjohtaja ja Styluksen vastaava päätoimittaja. Helsinkiläinen yhteiskoulun yläkoulun kuvataiteen ja lukion ilmaisutaidon opettaja.

Jaa somessa

Tutustuimme nykyisessä eduskunnassa istuvien puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin kuvataidekasvatuksen näkökulmasta ja kysyimme tarvittaessa puolueilta suoraan lisätietoja. Tässä artikkelissa löydöksiä vertaillaan Kuvis ry:n koulutuspoliittisiin tavoitteisiin, ja tehdään muita kiinnostavia nostoja.

Puolueiden vaaliohjemissa puhutaan eniten yleisluontoisesti taiteesta ja kulttuurista ja niiden merkityksestä ihmisille. Viittaukset peruskoulun taideaineisiin ovat melko yleisluontoisia, ja usein niiden yhteydessä tai sijaan puhutaankin mm. harrastustoiminnasta. Puolueiden toimia tulevassa hallituksessa onkin syytä seurata tarkkaan. Edellisen opetussuunnitelmauudistuksen alkumetreillä hahmoteltiin yhtä taide-oppiainetta, jonka sisällön opetuksenjärjestäjät olisivat saaneet päättää. Silloin mm. Kuvis ry:n hereilläolo pelasti erilliset taideaineet. Ei siis ole sanottua, että vaikka puolueen ohjelmassa ei ole mainittu mitään erityistä, niissä ei haluttaisi muutoksia tehdä.

KUVIS ry julkaisi eduskuntavaalien alla omat uudet koulutuspoliittiset tavoitteensa. Pähkinänkuoressa yhdistys tavoittelee käsitöiden kanssa yhtenäistä ryhmäkokosuositusta (max 16 oppilasta), peruskoulun kuvataiteen tuntimäärän korottamista kahdella vuosiviikkotunnilla niin, että kaikille yhteistä kuvataidetta opetettaisiin myös kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla sekä kaikkien peruskoulussa opetettavien aineiden arvosanojen huomioimista keskiarvossa toisen asteen hakuihin. (Viimeinen tavoite olisi linjassa myös lukiodiplomiuudistuksen kanssa, jossa taide- ja taitoaineita pyritään nostamaan ns lukuaineiden vertaiseksi.) Tavoitteet painottuvat peruskouluun, koska tuleva hallitus todennäköisesti aloittaa peruskoulun tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistamistyön. Tutustu tarkemmin koulutuspoliittisten tavoitteidemme perusteluihin klikkaamalla kuvaa!

Taidekasvatus on tärkeää – mutta mitä opetusta halutaan vahvistaa?

Tuntimääristä yksikään puolue ei tässä vaiheessa ole moni puolue todennut oikeastaan mitään. Keskusta toteaa, että tuntijakoon kajoaminen pitää tehdä erityisen harkiten, koska koulussa on tehty viime aikoina toistuvia suuria uudistuksia. Kokoomus esittää painotusopetuksen lisäämisen keinona kasvattaa kiinnostusta esimerkiksi kuvataidetta kohtaan. Vihreät haluaa lisätä perusopetukseen kaksi vuosiviikkotuntia, jotka olisi kohdistettu mm. monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen.

Lähes kaikki puolueet ainakin kysyttäessä korostavat taide- ja taitoaineiden merkitystä oppilaille, mutta konkreettisia tekoja niiden aseman eteen ei oikeastaan lupaa kukaan. Liki jokaisen puolueen näkemys vaikuttaa olevan, että taiteen aseman vahvistaminen peruskoulussa onnistuu myös harrastamisen, erityisesti harrastamisen Suomen mallin kautta. Esimerkiksi Keskusta esittää koulun jälkeen harrastamista kuvataiteen tuntijakolisäyksen vaihtoehdoksi (tässä näkemyksessä on huomioitava heidän näkemyksensä siitä, että tuntijakoon ei ylipäätään pitäisi tällä kierroksella juuri kajota). Kuvis ry näkee tässä monia ongelmia, ei vähimpänä epäpätevien opettajien ja lyhytjänteisyyden tuoman laadullisen epätasaisuuden ja sattumanvaraisuuden taideopetukseen. Koulupäivän yhteydessä toimiva kuvataideharrastus olisi tärkeää liittää koulujen tai kuvataidekoulujen järjestämiksi. Näin laadusta olisi helpompi pitää kiinni.

Lukiodiplomi etenee

Lukiodiplomien aseman vahvistamiseen liittyvä työ on jo käynnistynyt opetushallituksessa. Tähän työhön ovat joko vaaliohjelmassaan tai pyytämissämme lisätiedoissa sitoutuneet ainakin Kokoomus, Vasemmisto, RKP ja Vihreät. SDP ei tätä suorasanaisesti totea, mutta on oletettavaa että he olisivat oman hallituksensa aloittamalla linjalla halukkaita jatkamaan. On todennäköistä, että vaikutustyö taideaineiden arvosanojen nostamiseksi osaksi toisen asteen hakujen keskiarvoa olisi myötätuulessa, mikäli diplomiuudistus ja yhden kirjoitettavan yo-aineen korvaavuus toteutuvat.

Panoksia taiteen perusopetukseen vai kerhotoimintaan?

RKP olisi valmis nostamaan korkeakouluhaussa huomioitavaksi lukiodiplomien lisäksi myös taiteen perusopetuksen tutkinnon. Muuten taiteen perusopetuksesta on ohjelmassaan kirjannut lähinnä Kokoomus. He haluavat selvittää lainsäädännön uudistamistarpeita, mahdollisesti lisätä taiteen perusopetuksen järjestämislupia saatavuuden helpottamiseksi ja tukea taiteen perusopetuksen toimijoita omassa laatutyössään. Kristillisdemokraattien ohjelmassa nostetaan esiin vapaan sivistystyön tukeminen ja opistoissa hankitun osaamisen vahvempaa tunnistamista ja tunnustamista koulutusjärjestelmän osana.

Monet puolueet, esimerkiksi RKP ja Vasemmisto ovat monisanaisia siinä, että haluavat lisätä taiteen ja kulttuurin rahoitusta ja sen saavutettavuutta. Sitä, millaista toimintaa tässä tarkoitetaan ei kuitenkaan sanoiteta eli hyvät tarkoitukset voivat liittyä taiteen perusopetukseen, kevyempään kerhotoimintaan tai johonkin ihan muuhun.

Perussuomalaisten ohjelmassa ei mainita taideaineita tai -kasvatusta lainkaan. Heidän ohjelmassaan näkökulmastamme positiivisena linjauksena voi pitää yleistä pyrkimystä pienempiin ryhmäkokoihin, mutta muuten lisäresursseja kaipaillaan lähinnä äidinkieleen ja matematiikkaan. Myös Liike Nyt ja Kristillisdemokraatit puhuvat ohjelmassaan pienten ryhmäkokojen puolesta yleisesti läpi opetuksen. Kuvis ry:n tavoitteeseen yhdenmukaistaa aineen ryhmäkokosuositus käsityön kanssa Kokoomus toteaa että tämä on asia jota voi edistää paikallisella tasolla.

Uusi opetusministeri taideopetuksen asialla?

Kuten poliittisessa järjestelmässä yleensäkin, ei yksikään puolue ole kuvataideopetuksenkaan etujen ja tavoitteiden puolesta täydellinen. On kuitenkin selvää, että toiset puolueista ovat tavoitteillemme vastaanottavaisempia kuin toiset. Nousee uusi opetusministeri sitten minkä puolueen riveistä tahansa, meidän on syytä olla valmiita vaikuttamaan myös vaalien jälkeen.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 22.3.2023. Varsinainen vaalipäivä on 2.4. Muista kuvis, kun valitset ehdokastasi.

Lisää samankaltaisia artikkeleita