Poliittiseen päätöksentekoon on tulossa luokkamuotoisen painotetun opetuksen lopettaminen Helsingissä (HS 15.2.2023). Haluaisimmekin ilmaista huolemme asiasta yli kymmenen vuoden kokemuksella painotetun kuvataideluokan ja matematiikkaluokan opetuksesta Itä-Helsingissä.
Päätöstä on perusteltu huolella segregaation lisääntymisestä sekä tutkimuksella, joka keskittyi oppilaiden eriytymiseen koulujen sisällä. Huoli segregaatiosta on meille kaikille yhteinen ja sen vähentäminen tärkeä prioriteetti. On kuitenkin tärkeää pohtia eriytymisen torjunnan keinot tarkoin, jotta emme hätiköiden tuhoa samalla jotakin arvokasta ja sellaista joka ei vastaa alkuperäiseen tavoitteeseen eli segregaation vähentämiseen. Nykyisessä järjestelmässä on paljon hyvää, myös segregaation näkökulmasta niillä alueilla, joilla segregaatiosta murehditaan eniten. Nyt on vaarana, että hyvä hävitetään eikä tavoiteltua hyvää saavuteta.
Oman kokemuksemme mukaan luokkamuotoinen painotettu opetus tarjoaa oppilaiden kiinnostuksen kohteen ympärille rakentuvan yhteisön, joka on monelle nuorelle tila, jossa etsiä itseään ja olla oma itsensä turvallisessa ympäristössä. Luokka on mahdollistanut samankaltaisten ystävien löytämisen ja esimerkiksi monelle sateenkaarinuorelle paikan pohtia suvaitsevassa ympäristössä identiteettiään. Monen nuoren kohdalla myös pitkään jatkunut kiusaamistausta on saatu katkeamaan painotetun opetuksen luokan suojassa. On tärkeää, että kaikki nuoret altistuvat erilaisuudelle ja kohtaavat erilaisuutta arkipäivässään, mutta tämä ei saa tapahtua kenenkään kustannuksella.
Segregaation näkökulmasta tuntuu ajatus luokkamuotoisen painotetun opetuksen alasajosta nurinkuriselta.
Segregaation näkökulmasta tuntuu ajatus luokkamuotoisen painotetun opetuksen alasajosta nurinkuriselta. Painotettu opetus tuo levottomaksi leimaantuneelle alueelle vetovoimaa ja sekoittaa eri taustoista tulevia oppilaita samaan kouluun. Oman kokemuksemme mukaan oppilaat myös ystävystyvät yli luokkarajojen. Sosioekonominen tausta ei myöskään automaattisesti erottele oman koulumme painotetun opetuksen oppilaita omaksi ryhmäksi. Olemme saaneet opettaa oppilaita painotetun opetuksen luokilla, jotka luokan muodostaman positiivisen oppimisympäristön siivittämänä ovat uskaltautuneet haaveilemaan jatko-opinnoista ja päässeet laajentamaan näköalojaan yli kasvuympäristönsä odotusten.
Näkisimme, että tehokkaat keinot segregaatioon estämiseen löytyvät hyvin kohdennetussa resurssoinnissa. Oppimistuloksiin, koulujen ilmapiiriin, vetovoimaan ja viihtyvyyteen vaikutetaan monella tavalla. Pienemmät ryhmäkoot, erityisopetuksen riittävyys sekä hyvin resursoitu S2-opetus kannattelevat perusopetusta. Yhteisöllisyyden luonti koulussa yli luokkarajojen ja vaikuttamisen mahdollisuudet luovat hyvinvointia sekä antavat oppilaille kokemuksen osallisuudesta. Nämä asiat mahdollistuvat ennen kaikkea pysyvillä ja motivoituneilla opettajilla yhdessä oppilaiden tavoitettavissa olevien ammattilaisten, kuten kuraattorien, psykologien, koulunkäynninohjaajien ja nuorisotyötekijöiden kanssa.
Tarvitaan siis rakentamista, ei purkamista. Keinona eriytymisen torjunnassa luokkamuotoisen painotetun opetuksen purkaminen vaikuttaa halvalta ja helpolta näennäisratkaisulta ongelmaan, joka vaatisi oikeanlaisia toimenpiteitä ja resurssointia. Purkupäätöksen myötä on mahdollista, että menetämme Itä-Helsingissä sekä painotetuille luokille hakeneita oppilaita, että näiden luokkien opettajia, jolloin koulujen välinen eriytyminen vain lisääntyy.
Saara Raevuori
Kuvataiteen opettaja
Kontula
Jonna Loimisto
Matematiikan opettaja
Kontula
