Valokuvaaja Tarja Ruuskan Minun luontoni -valokuvasarja kertoo nuorten suhteesta omaan itseensä ja luontoon. Vihdin lukion uusi ja uniikki opintojakso toteutettiin moniammatillisen tiimin yhteistyöllä ja projektin keskiössä oli nuorten persoonallisuus, omat luontokokemukset, luovuus, hyvinvointi ja osallisuus. Floristimestari Sirkku Leppäkorpi toteutti yhdessä osallistujien kanssa heidän ideoitaan kukkien ja kasvien käyttämisestä asujen somisteina. Projektin toteutuksesta vastasivat kuvataidelehtori Susanna Anttola ja yhteisöllisyyskoordinaattori Tuula Hapulahti.
Minun luontoni -projektin tarina alkaa
Savusaunasta metsäkuvauksiin, nopeiden päätösten hieno lopputulos! Anttolassa sijaitsevan savusaunan terassilla käydyn keskustelun pohjalta syntyi projekti, joka jäi varmasti tekijöilleen mieleen loppuelämän ajaksi.
Valokuvataiteilija Tarja Ruuska kertoi savusaunan terassilla Vihdin lukion yhteisöllisyyskoordinaattori Tuula Hapulahdelle ideastaan toteuttaa valokuvaprojekti nuorten luontosuhteesta. Ruuskalle idea lähti kytemään siitä, kun ylioppilaskuvauksen tilanneet nuoret halusivat valokuvansa taustaksi lähes poikkeuksetta kauniin, ”oman” luonnon. Ruuska jäi pohtimaan, mitä luonto nuorille oikeastaan merkitsee. Syntyi ajatus valokuvasarjasta, joka esittelisi nuorten luontosuhdetta nuorten omien ideoiden pohjalta.
Hapulahti toi ajatuksen omaan työyhteisöönsä, Vihdin lukioon. Siitä innostuivat kuvataideopettaja Susanna Anttola ja rehtori Satu Nokelainen, joka mahdollisti opintojakson suunnittelun nopealla aikataululla. Anttola kutsui projektiin mukaan floristimestari Sirkku Leppäkorven, näin kuvien somistukseen saatiin oikeanlaista osaamista ja ideoita.
Tämä tiimi yhdessä Vihdin lukion viidentoista opiskelijan kanssa lähti mukaan projektiin, jonka suunnittelu ja ideointi aloitettiin heti. Opiskelijat heittäytyivät suunnitteluun mukaan täysillä. Heidän toimestaan syntyi upeita, kantaaottavia, luonnon moninaisuutta, kauneutta ja mystisyyttä ilmentäviä kuvausideoita. Kuvaan haluttiin mukaan muun muassa lemmikki, päähän sarvet tai kukkaseppele. Asuja, meikkiä, kasvien käyttöä, kuvan tunnelmaa ja sanomaa rakennettiin mood boardeihin. Mukana olevat aikuiset mahdollistivat toiveet ja haalivat rekvisiittaa kokoon lukiolta, kodeista ja Vihdin teatterista. Kuvauspaikat valittiin opiskelijoiden toiveiden pohjalta, yksi halusi hakkuuaukean, toinen sammaloituneen kallion, kolmas tahtoi syyskuisesta ilmasta huolimatta nousta kuvassaan järvestä.
Syyskuun 2023 alussa vietettiin kolme kuvauspäivää Vihdin ja Lohjan metsissä. Nämä päivät tarjoilivat parastaan niin sään puolesta kuin Ruuskan innostavan ohjauksen ja ammattitaidon myötä tulleina onnistumisina. Floristi Leppäkorven yhdessä opiskelijoiden kanssa luomat kasvikoristeet toivat kuviin haluttua herkkyyttä, voimaa ja mielenkiintoa. Opiskelijat heittäytyivät kuvattaviksi ihailtavan rohkeasti, kukin oman persoonallisuutensa mukaan.

”Oma suhteeni luontoon on erittäin läheinen. Liikun luonnossa usein ja kiinnitän huomiota erityisesti siellä eläviin eläimiin. Olen kuitenkin erittäin huolissani Suomen luonnon tilasta. Erityisesti luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä. Lempilintuni hömötiainen, joka on ollut Suomessa yksi yleisimmistä linnuista, on nyt erittäin uhanalainen Suomessa. Hömötiainen tarvitsee vanhaa metsää, jossa on lahopökkelöitä, johon tehdä pesä. Metsätalouden kautta tällaisia alueita Suomessa on vähenevään tahtiin. Koskematon ja vanha metsä on aivan erilainen paikka, mitä talousmetsä. Halusin kuvallani tuoda esille itselleni erittäin tärkeitä teemoja. Olen erittäin huolissani nykyisestä suunnasta, johon olemme menossa. Toivon suuresti, että metsätaloudesta saataisiin kestävää, kaikin tavoin.” – Pyry
Valokuvista näyttelyksi
Valokuvaaja Ruuska editoi kuvia ja valinta näyttelykuvasta tehtiin yhteistyössä opiskelijan kanssa. Valmiit printit ovat kiertäneet taidenäyttelyissä jo mm. Galleria Pictorissa Nummelassa, Pelastetaan Suomen Luonto ry:n tapahtumassa Viitasaarella, Innovation Home Tampellan vanhassa tehdasrakennuksessa Tampereella, Via Dia Senioritalon luontopäivillä Nummelassa, Vihdin kuttuurikeskus Kultsassa sekä omassa lukiossa.

-Anna

-Jasmin
Tarina jatkuu: metsästä ja luonnosta rakennettuun ympäristöön
Syksyn 2023 metsään sijoittuva projekti oli niin antoisa, että päätimme jatkaa seuraavana syksynä.
Vuoden 2024 projektissa mukana on myös rakennettu ympäristö, sillä vaikka monille juuri metsä tarjoaa monia mahdollisuuksia muun muassa rentoutumiseen, todella moni kokee esimerkiksi kaupunkimaiseman enemmän omakseen. Uuden projektin kuvauspaikoiksi valikoituikin opiskelijoiden toimesta Nummelan lentokenttä, Veikkolan teollisuuskiinteistöt, Veikkolan kartanon miljöö, Pyhän Birgitan kirkon rauniot, Teemu Leinon graffitiseinä sekä lukion konehuone. Puvustuksen osalta yhteistyö Vihdin teatterin kanssa jatkui ja opiskelijat valmistivat myös itse somisteita asuihinsa. Kukkia ja kasveja kuviin lohti Leppäkorpi opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Mielenkiintoisia haasteita ei floristimestarilta puuttunut tälläkään kertaa, sillä opiskelijat halusivat kukkia muun muassa hiuksiin, vyöhön, aurinkolaseihin, roskista tehtyyn päähineeseen, näkövammaisen valkoiseen keppiin ja vanhaan raollaan olevaan matkalaukkuun.
Kuvien tarinat kertovat jotain nuoresta itsestään. Yhden kuvassa kerrotaan kamppailusta näkövamman kanssa sekä omasta mieltymyksestä näyttäviin asuihin. Toisen kuva ottaa kantaa ylikulutusta vastaan. Voimakkaista väreistä pitävä opiskelija haluaa teoksellaan kritisoida sitä, miten vähän väreistä pitäviä ihmisiä miellytetään katukuvassa, arkkitehtuurilla, sisustuksella, vaatteilla ja oikeastaan aivan kaikella. Hän haluaa kuvallaan korostaa sitä, ettei väreillä ole sukupuolta tai seksuaalisuutta.
Kolme kuvauspäivää oli täynnä todella hienoa heittäytymistä, tunteita ja luovuutta. Uudet kuvat lähtevät myös kiertämään Suomea eri taidenäyttelyihin, näin ollen mahdollisimman moni pääsee pysähtymään upeiden teosten äärelle ja nauttimaan tekemästämme taiteesta.
Antoisa kokemus kaikille
”Minun luontoni projekti syntyi pohdinnasta miten nuoret kokevat luonnon, mikä heille on luonnossa tärkeää ja ovatko nuoret etääntyneet luonnosta” kommentoi valokuvaaja Tarja Ruuska projektia. ”Olen todella onnellinen siitä että Vihdin lukio näki Minun luontoni -projektin arvon ja että tiimityömme on ollut tiukoissakin tilanteissa aina toista kannustavaa. Ideoita ei tyrmätä vaan niihin saa parantavia ehdotuksia jos sellaisia kaivataan. Minun luontoni -projektit ovat olleet antavia ja opettavia. Arvostan sitä että voin mahdollistaa tällaisia kokemuksia nuorille.”
”Minun luontoni oli todellinen sensaatio! Tämä oli suuri mahdollisuus ilmaista itseään, ilman tuomiota. Projekti mahdollisti sen, että jokaisen osallistujan oma luonto ja tarina tulivat ilmi kuva kerrallaan. Jokaiseen kuvaan kätkeytyy tunteikas ja herkkä pala elämää.
Kuvani symboloi minun omaa taakkaa ja haastetta näön kanssa. Siksi esimerkiksi kuvassani on valkoinen keppi mukana. Haluan kuvallani näyttää, että myös (käytän sanaa vammainen) vammaiset kykenevät siihen mihin muutkin, kykenevät ilmaista itseään ja näyttää mitä oikeasti luonteeltaan on. Yleensä olen kohdannut sen, että minua leimataan ja nyt haluan näyttää kaikille niille, kuka olen ja heittää pois kaiken epävarmuuden.” – Vili

”Normaalissa opetuksessa, opiskelijaan ei tutustu näin syvällisesti, kuin tämän projektin myötä” toteaa kuvataideopettaja Susanna Anttola. ”On mahtava kohdata erilaisessa oppimisympäristössä ja antaa aikaa yksittäiselle opiskelijalle. Jokainen opiskelija tulee tässä nähdyksi ja kuulluksi – aidosti. Opiskelijoiden rohkeus paljastaa jotain itsestään ja heittäytyä kuvattavaksi mykistää minut kerta toisensa jälkeen. Lopputulokset ovat saaneet valtavasti upeaa palautetta ja herättäneet katsojissaan hienoja ajatuksia.”
…………
Kuvat ©Tarja Ruuska. Artikkelikuva: Behind the Scene`s (Niklaksen kuvauksissa)