Astut tilaan, jossa taideteos herättää tunteita ja ajatuksia, joita et heti hahmota. Taide on avannut portin mielen syvyyksiin, herättänyt mielikuvituksen ja kutsuu kasvuun ja yhteyteen itsesi ja maailman kanssa. Yhtäkkiä kokemus on enemmän kuin havaintojen ketju. Se on aktiivinen tila, jossa havainnot, ajatukset ja tunteet kohtaavat, synnyttävät oivalluksia ja muokkaavat sisäistä maailmaamme. Mitä kaikkea tähän prosessiin liittyy?
Taiteen mahdollistama sisäinen kasvu kytkeytyy ihmisen kognitiivisiin kykyihin sekä tietoisen ja tiedostamattoman mielen prosesseihin. Ajattelun, havaitsemisen, muistamisen ja kuvittelun taidot mahdollistavat taiteen synnyttämän syvällisen kokemuksen. Mielikuvitus on tärkeä luovuuden ja taiteen psykologisten sekä kehollisen kokemusten lähde: se mahdollistaa todellisuuden tutkimisen avaamalla aistit ympäröivälle maailmalle. Mielikuvitukseen liitetyt kyvyt luoda, toistaa ja jäljitellä kuvien, käsitteiden ja symbolien avulla ovat keskeisiä kasvattavassa taidekokemuksessa.
Metakognitio ja mentalisaatio – tietoisuuden taitoa ja mielen peilaamista
Kieli ja symbolit mahdollistavat kognitiiviset ja metakognitiiviset prosessit, joista jälkimmäinen viittaa tietoisuuteen omista ajattelu- ja havaintoprosesseista. Taiteen kieli koskettaa niin tietoisuudessa kuin tiedostamattomassakin olevaa, toimien siltana mielen eri tasojen välillä. Jotta taiteen synnyttämä kokemus olisi kasvua tukeva, on sen herättämät merkitykset tuotava tietoisuuteen metakognitioiden avulla. Tämä tarkoittaa ajatusten ja tunteiden tietoista huomaamista ja reflektointia – mitä ne kertovat minusta ja kokemuksistani? – sekä tietoista säätelyä. Ilman metakognitiota taide jää aistihavaintojen tasolle.
Viime vuosikymmeninä tutkimus ihmisen tiedonkäsittelystä on korostanut mentalisaatiotaitoja. Mentalisaatioteoria käsittää tietoisen ja tiedostamattoman mielen kokonaisuudeksi, joka sisältää käyttäytymisen ja ajattelun taustalla vaikuttavat psyykkiset toiminnot, kuten tunteet, uskomukset, toiveet ja aikomukset, sekä kyvyn tunnistaa näitä. Sen ytimessä on kyky tunnistaa ja erottaa toisen mielentila omasta, ja tarkastella niitä rinnakkain. Tämän mahdollistavat mielikuvitus sekä metakognitiivinen tietoisuus.
Taiteen äärellä: tietoisuus muutoksen mahdollistajana
Mentalisaatiokyvyn ansiosta emme ainoastaan havaitse taideteoksen elementtejä, vaan kykenemme tavoittamaan paitsi oman, myös toisen mielentilan. Toinen voi olla esimerkiksi taiteilija, teoksessa kuvattu hahmo tai eloton objekti. Olennaista on, että kokija kykenee kuvittelemaan toisen mielentilan ja tarkastelemaan sitä esimerkiksi museokäynnillä havainnoidessaan maalauksen hahmojen tunteita ja motiiveja, seuratessaan teatteriesitystä eläytyen näyttelijöihin, osallistuessaan interaktiiviseen teokseen tai pohtiessaan kirjallisuuden hahmojen sisäisiä maailmoja. Kun kokija reagoi toiseen mielen eri tasoilla, teoksen psykologinen ja emotionaalinen ymmärtäminen mahdollistuu.
Mielentilaa muovaavat eletty elämä ja kulttuuriset arvot, jotka vaikuttavat siihen, miten sekä oma että toisen mielentila taiteen äärellä ymmärretään. Samalla nämä heijastuvat siihen, kuinka teoksessa esitetyt objektit, niihin liitetyt mielentilat ja teoksen symbolinen viestintä kohdataan. Taideteoksen merkitys rakentuu näin vuorovaikutuksessa kokijan ja teoksen välillä mahdollistaen oivalluksen, kasvun ja sisäisen muutoksen.
Taide tarjoaa mahdollisuuden kasvuun herättämällä mielikuvituksen, joka avaa aistit ja tunteet uudelle kokemukselle. Metakognitio auttaa tiedostamaan ajattelun, tunteet ja havainnot taiteen äärellä, kun taas mentalisaatio avaa yhteyden oman ja toisen ajatuksiin, toiveisiin ja tunteisiin. Näiden kykyjen yhdistyessä taidekokemuksesta syntyy tila, jossa ihminen ei ainoastaan näe tai tunne, vaan myös ymmärtää ja reflektoi, mikä mahdollistaa sisäisen kasvun ja oivalluksen. Taide tarjoaakin turvallisen ja moniulotteisen ympäristön harjoitella näitä kykyjä. Sen äärellä voimme tutkia omia reaktioitamme, havainnoida tunteita ja ajatuksia, ja samalla pyrkiä ymmärtämään teoksessa olevan toisen mielentiloja. Prosessi aktivoi empatiaa, tunteiden säätelyä ja kykyä nähdä maailma muiden näkökulmasta. Näin taide ei ole vain havaintoja, vaan väline psykologiseen ja sosiaaliseen kehitykseen, joka syventää tietoisuutta itsestä, toisista ja ympäröivästä maailmasta.
Lähteet:
Allen, J. G., Fonagy, P., & Bateman, A. W. (2008). Mentalizing in clinical practice. American Psychiatric Publishing.
von Bonsdorff, P. (2009). Mielikuvituksen voima: Ruumiin ja runouden kuvat. Teoksessa L. Haaparanta et al. (toim.), Kuva. Tampere University Press.
Danto, A. C. (2016). Taidemaailma. Teoksessa I. Reiners et al. (toim.), Estetiikan klassikot II: Modernista postmoderniin. Gaudeamus.
Dewey, J. (1934). Art as experience. G. P. Putnam’s Sons.
Dickie, G. (1981/1971). Estetiikka: Tutkimusalue, käsitteitä ja ongelmia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Dissanayake, E. (2000). Art and intimacy: How the arts began. University of Washington Press.
Eaton, M. M. (1994). Estetiikan ydinkysymyksiä. Helsingin yliopisto.
Erkkilä, J., & Ronkanen, M. (2020). Kun sanat eivät riitä – luovat terapiat. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim, 136(18), 2062–2067.
Fisher, R. (1998). Thinking about thinking: Developing metacognition in children. Early Child Development and Care, 141, 1–15.
Fonagy, P., Gergely, G., Jurist, E., & Target, M. (2002). Affect regulation, mentalization, and the development of the self. Other Press.
Halinen, I., Hotulainen, R., Kauppinen, E., Nilivaara, P., Raami, A., & Vainikainen, M.-P. (2016). Ajattelun taidot. PS-kustannus.
Laitinen, I., & Ollikainen, S. (2017). Mentalisaatio: Teoriasta käytäntöön. Therapeia-säätiö.
Nevanen, S. (2015). Focusing on arts education from the perspectives of learning, wellbeing, environment and multiprofessional collaboration (Väitöskirja). University of Helsinki.
Pajulo, M., Salo, S., & Pyykkönen, N. (2015). Mentalisaatio ihmistä suojaavana tekijänä. Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim, 131(11), 1050–1057.
Peräkylä, A., & Gronow, A. (2017). Ihmismieli ja sosiaalinen vuorovaikutus. Teoksessa A. Gronow & T. Kaidesoja (toim.), Ihmismielen sosiaalisuus. Gaudeamus.
Petocz, A. (1999). Freud, psychoanalysis and symbolism. Cambridge University Press.
Shiner, L. (2001). The invention of art: A cultural history. University of Chicago Press.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2009). Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Yliopistopaino.
:::::::::::::
Tämä artikkeli kuuluu sarjaan Tulevaisuuden taidekasvatus – se on jo täällä. Sarjasta lisää täällä.
