Lukion kuvataide ja KU02-opintojakso: Globaaleja näkökulmia kuvataiteessa – muotoilu ja arkkitehtuuri kriisialueille

Arkkitehti Shigeru Banin mukaan (2013) arkkitehdit ovat perinteisesti työskennelleet tilaajille ja tahoille, joilla on valtaa ja resursseja yhteiskunnallisissa rakenteissa – arkkitehdit tekevät näkyviksi valtioiden, kaupunkien, yritysten, sijoittajien ja maksukykyisten yksityishenkilöiden toiveita, näkemyksiä ja arvovalintoja. Banin uran käännekohta on ollut suunnittelutyön kohdentaminen erilaisille kriisialueille, jolloin arkkitehdin työtä ohjaavat sosiaalinen vastuu, maantieteelliset lähtökohdat, ihmisten ensisijaiset tarpeet sekä suunnittelu- ja rakennusprosessin ekologisuus. Banin kehittämää luonnonkuiturakennetta (Paper Partition System) käytetään rakennusten ja tilanjakajien materiaalina niin erilaisissa tilapäismajoitusratkaisuissa Ukrainan sotaa paenneille kuin tulvien ja maanjäristysten uhreille eri puolilla maailmaa. Erilaisten majoitusratkaisujen suunnittelu on keskeinen osa aihekokonaisuutta Muotoilu ja arkkitehtuuri kriisialueille, jota käsittelen tässä artikkelissa osana lukion kuvataiteen opetusta.

Lähestyin aikoinaan Helsingin kuvataidelukiossa opettaessani aihetta peilaten sitä työskentelyaikaani Designmuseon yleisötyössä: mikä muotoilun historian ja mielenkiintoisten nykymuotoilun tapahtumien lisäksi kosketti erityisesti ja jäi mieleen? Designmuseon kokoelmanäyttelyssä minua puhuttelivat tuolloin varsin arkiset esineet: äitiyspakkauksen monipuoliset vaatteet ja tarvikkeet, veden kuljettamiseen tarkoitettu pyöränmallinen säiliö sekä eritavoin vammaisille lapsille suunniteltu haalari, jonka pukemishelppouteen oli erityisesti panostettu. Kaikkien edellä mainittujen esineiden tai kokonaisuuksien suunnittelua on ohjannut ajatus saavutettavuudesta ja arjen toimintojen helpottamisesta. Vaikka Suomessa äitiyspakkaus on osa yhteistä muistia ja pakkauksen sisältö on konkreettisesti koskettanut useampien vauvavuosia, tulee ehkä harvoin ajatelleeksi, että pakkaus kehitettiin auttamaan vähävaraisia äitejä ja heidän lapsiaan miltei 100 vuotta sitten. Äitiyspakkaus onkin kotimainen esimerkki suunnittelusta kriisitilanteisiin: sen tarkoitus oli alun perin edistää vauvanhoidon hygieenisyyttä ja kaikkien lasten terveellisempää kehitystä.

Suomessa kotien ja arjen esineistön suunnittelua ohjasi muutenkin vahvasti ajatus hygieniasta ja puhtaudesta, erityisesti sotavuosian jälkeen. Esimerkkejä humanitaarisesta muotoilusta ei kuitenkaan tarvitse etsiä kaukaa menneestä, sillä esimerkiksi vuosina 2014-2015 alkanut Välimeren pakolaiskriisi nosti esiin huutavan pulan inhimillisestä väliaikaismajoituksesta eri Euroopan maissa. Ryhdyimme opiskelijoiden kanssa selvittämään, millaisissa rakennuksissa tai rakennelmissa esimerkiksi YK:n alaisuudessa toimivat avustustahot majoittavat ihmisiä kriisialueilla. Uutiskuvista tutut ”telttakylät” ja liikuntasalien lattioille sijoitetut yöpymispaikat muokkaavat edelleen käsityksiämme siitä, miten eri syistä kotinsa jättäneet ihmiset majoittuvat, vaikka majoitusvaihtoehtoja on kehitetty jo vuosikymmeniä.

Aihepiiri syvenee – ihmisen perustarpeet keskiössä

Myöhemmin Ressun lukiossa opettaessani muotoilun ja arkkitehtuurin kokonaisuus alkoi rakentua erilaisten primääritarpeiden ympärille: miten muotoilun saralla on herätty alati kasvavaan puhtaan juoma- ja talousveden pulaan, minkälaisia hygieenisiä, turvallisia ja nopeasti koottavia majoitusratkaisuja arkkitehdit ovat suunnitelleet, miten vauvojen ja lasten tarpeet huomioidaan luonnonkatastrofien tai sota-alueiden keskellä ja minkälaisia valaistukseen liittyviä ratkaisuja on kehitetty olosuhteisiin, joissa sähköverkkoa on rajoitettu tai sitä ei ole lainkaan? Materiaalipohjana olemme käyttäneet oppitunneilla Dezeen-muotoilusivuston artikkeleita, joissa esitellään erilaisia muotoilun ja arkkitehtuurin ideoita prototyyppitasolta tuotantovaiheeseen ja konkreettiseen käyttöön edenneisiin innovaatioihin.

Vaikka aihepiiri on vakiintunut jo vuosia osaksi opettamaani lukion KU02-opintojaksoa Ympäristön tilat, paikat ja ilmiöt, huomaan silti edelleen kangertelevani kokonaisuuden suomenkielisen käsitteiden kanssa, sillä englanniksi ne ovat vakiintuneempia: Disaster Relief, Humanitarian Design and Architecture… Muotoilu ja arkkitehtuuri kriisialueille? Humanitaarinen muotoilu? Muotoilijoiden ja arkkitehtien yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vastuu? Jollain tavoin edelleen pallottelen kaikkien näiden otsikoiden välillä, mutta luotan siihen, että oppitunneilla muotoilun ja arkkitehtuurin esimerkit puhuvat puolestaan. Olen kokenut tärkeäksi avata aihepiiriä opiskelijoille ”avoimin kortein”: tarkastelemme näitä muotoilun ja arkkitehtuurin ilmiöitä länsimaisesta kontekstista, johon liittyy taipumus nähdä erilaiset kriisit kaukaisten maiden ja alueiden haasteina. Tarve puhtaalle juomavedelle tai tilapäisille majoitusvaihtoehdoille on ”jossain muualla” eivätkä ne välttämättä kosketa meitä lämmitetystä luokkahuoneesta käsin tarkasteltaessa. Tosiasiassa erilaiset inhimilliset hätätilanteet ja erityistarpeet ovat kuitenkin tulleet yhä lähemmäs Eurooppa ja tapahtuvat jo täällä: ilmaston lämpeneminen on jo aiheuttanut vakavia puutteita kastelu- ja talousveden osalta eteläisessä Euroopassa, erilaiset äärimmäisinä pidetyt sääilmiöt koettelevat koko maailmaa ja esimerkiksi asunnottomien määrä on pysynyt samana tai kasvanut myös täällä Pohjoismaissa. Vastaavia esimerkkejä voisi nimetä paljon lisää, ja nuoret ovat hyvinkin tietoisia näistä haasteista.

Humanitaarinen muotoilu on empatiaa, yhteisöllisyyttä ja voimavarojen tunnistamista

Muotoilu ja arkkitehtuuri kriisialueille -opintokokonaisuudessa ovat olennaista ratkaisukeskeisyys, tieteen ja teknologian hyödyntäminen osana muotoiluprosesseja, empatiataidot, laajemmat globaalit näkökulmat sekä halu tietää enemmän – lähtökohdat, joissa ongelmissa rypemisen sijaan etsitään aktiivista otetta ja toimijuutta. Opetuskokonaisuus on tärkeää rakentaa niin, että näkökulmia kuullaan ja luetaan niin muotoilijoilta, tukijoilta (mahdollistajat) kuin käyttäjiltä itseltään. Muotoilijoiden ja arkkitehtien sosiaalinen vastuu ei ole hyväntekijyyttä eikä kriisialueilla asuvia ihmisiä tule nähdä passiivisina tarvitsijoina: useissa opetusmateriaalien esimerkeissä korostuvatkin avustuskohteissa olevien ihmisten ja osaajien aktiivisuus sekä halu kehittää jo keksittyjä ratkaisuja. Empatia muotoilussa ei tarkoita ulkopuolista katsetta, joka muuttuu ennemminkin sympatiaksi ja oletuksiksi vaan aitoa halua kuulla ja ymmärtää ihmisten tarpeita ja elämäntilanteita. Olen kokenut tärkeänä panostaa opetukseen liittyviin esimerkkeihin ja materiaaleihin, jotta kaikki muotoilijat ja arkkitehdit eivät olisi stereotyyppisiä länsimaalaisia henkilöitä. Hieno esimerkki pakistanilainen arkkitehti Yasmeen Lari, joka on kehittänyt bambusta rakennettavat maanjäristyksiä ja tulvia kestävät talomallit. Pakistanissa ekologisten talojen rakentaminen työllistää kylissä asuvia naisia ja prosesseissa hyödynnetään eri alueiden vanhaa tietotaitoa, mikä parhaimmillaan vahvistaa paikallisten yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Toimivien asuinratkaisujen myötä myös muut tärkeät toiminnat voivat mahdollistua: vedenjakelu, viljely, opiskelu ja työnteko.

Aihekokonaisuuden käsittelyn yhdeksi haasteeksi olen kokenut erityisesti kuvamateriaalin, johon opiskelijat törmäävät tietoa etsiessään tai jota käyn itse läpi opetusmateriaaleja tehdessäni: käsittelimmepä vedensuodatukseen käytettävää pilliä tai auringonvalolla ladattavaa valaisinta, kuvat esineiden ja tarvikkeiden käyttäjistä ovat usein kaavamaisia ja stereotyyppisiä. Eri lähteiden kautta löytyvä kuvasto antaa usein ymmärtää, että avuntarvitsijat ovat pääosin Lähi-Idästä tai Afrikan kehittyvistä maista. Opetan jatkuvasti eri kieli- ja kulttuuritaustaisia nuoria, ja usein kuvaston stereotyyppisyys tuntuu vanhanaikaisia mielikuvia vahvistavalta. Toisaalta kuvien sisällöistä voi keskustella avoimesti ja pohtia yhdessä niihin sisältyvää problematiikkaa.

Toimintatapojen soveltamista: uutta teknologiaa ja vanhojen ratkaisuiden kehittämistä

Aiheen käsittely on tuonut myös minulle opettajana jatkuvasti uusia näkökulmia ja kiinnostavia yhteyksiä muotoilun ja arkkitehtuurin kentälle. Käytin vuosia yhtenä opetusesimerkkinä yhdysvaltalaisen muotoilijan Michael McDanielin prototyyppiä Exo Housing Solution -tilapäismajoitusratkaisusta, minkä myötä opiskelijat pääsivät tutustumaan paitsi tilapäismajoituksen ideaan ja tavoitteisiin, myös muun muassa prototyypin, havainnekuvan ja mittakaavan käsitteisiin. Mielestäni vuonna 2012 esitelty kevytrakenteinen, kuljetusta varten pinottava ja suuremmiksi kokonaisuuksiksi yhdisteltävä Exo-majoitusyksikkö on lähtökohtaisesti hyvin kiinnostava idea, ja vuonna 2022 päätin ottaa suunnittelijaan yhteyttä kysyäkseni, mitä projektille kuuluu 10 vuoden jälkeen. Ehdin jo epäillä, että näinköhän muotoilija vastaa yksittäisen kuvataideopettajan viestiin ja Ressun lukiosta lähetettyyn tervehdykseen, mutta McDanielin vastaus saapui sähköpostiini saman päivän aikana. McDaniel oli yllättynyt ja ilahtunut, että hänen työhönsä on tutustuttu suomalaisessa koulussa. Muotoilija kertoi, että Exo-talo oli jäänyt prototyyppivaiheeseen lopullisen rahoituksen puuttuessa, mutta erilaisten majoitusratkaisujen parissa tapahtunut suunnittelutyö oli jatkunut ICON-yrityksessä, joka valmistaa 3D-tulostettuja rakenteita. 3D-tulostettuja koteja ja muita rakennuksia on tehty Yhdysvalloissa ja Meksikossa vuodesta 2018. Siirrettäviä tulostimia on jo hyödynnetty voittoa tavoittelemattomien (nonprofit) New Story -asuntojen rakentamisessa vähävaraisille perheille ja kodittomilleCommunity First! -hankkeen myötä. 3D-rakentamisessa yritys tähtää kuitenkin paljon kauemmas maanpinnalta: ICON suunnittelee NASA:n avustuksella rakennushankkeita myös kuuhun ja Marsiin. Off-World Construction tuokin käsitteenä ihan oman, kirjaimellisesti kuuhun kurkottavan tasonsa opetukseen!

Muotoiluprosesseihin kuuluu myös niiden kriittinen tarkastelu muun muassa käyttäjäkokemukseen liittyen, ja tämä koskee yhtä lailla humanitaarista muotoilua ja suunnittelua. Useat aihepiiriin liittyvät muotoilun ja arkkitehtuurin esimerkit on kehitetty jo yli vuosikymmen sitten, jolloin jatkokehitystä ja parannustyötä on ehditty tehdä. Ruotsalaisen IKEA Foundation -säätiön toiminnasta aloittanut, voittoa tavoittelematon Better Shelter -järjestö on suunnitellut, valmistanut ja toimittanut tilapäismajoitukseen tarkoitettua talomallia yli kymmenen vuotta, ja majoitusratkaisua on käytetty telttojen sijaan kriisialueilla ympäri maailmaa. Nopeasti koottavia Better Shelter -taloja on kehitetty niin, että ne toimivat asumusten lisäksi myös esimerkiksi kenttäklinikoina ja koulurakennuksina. Vuonna 2017 Dezeen-muotoilusivustolla julkaistussa artikkelissa kritisoitiin muun muassa Better Shelter -talon paloturvallisuuteen ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Talon kehittäjät vastasivat kritiikkiin lisäämällä ilmanvaihtokanavia ja parantavalla valaistusta sekä uusimalla valmistusmateriaaleja. Myöhemmin yksikköihin on lisätty myös muun muassa aurinkopaneeleita.

Mielestäni on ollut tärkeää seurata opiskelijoiden kanssa myös tämänkaltaista muotoilun keskustelua sekä sitä, miten suunnittelu- ja valmistusprosessit elävät ja epäkohtiin tulee puuttua. Tämä tekee näkyväksi myös muotoiluprosessin eri vaiheita. Tilapäismajoituksen suunnittelulla on myös kääntöpuolensa: erilaiset rakennukset ja taloyksiköt eivät periaatteessa saa olla liian kestäviä tai pysyviä ratkaisuiltaan, sillä muuten ihmiset asuvat pakon edessä niissä vuosikymmeniä, vaikka kyseessä olisi pisimmillään 5-12 vuoden asumiseen suunniteltu talomalli. Mikäli tilapäismajoitus toimii ”liian hyvin”, alueiden jälleenrakentamista ja tuhoutuneen infrastruktuurin korjausta voidaan siirtää kohtuuttoman pitkään.

Muotoilu ja arkkitehtuuri kriisialueille -kokonaisuuden yhteydessä opiskelijani ovat hankkineet tietoa muotoilun esimerkeistä ja koostaneet julisteita erilaisista aiheeseen liittyvistä esineistä, tarvikkeista ja arkkitehtonisista ratkaisuista. Välillä aihepiiriä on käsitelty pienryhmissä erilaisia case-esimerkkejä tutkien. Osa opintojaksolle osallistuneista on tehnyt suojaa tarjoavista rakennelmista pienoistamalleja. Aihe itsessään on hyvin laaja ja koska KU02-opintojaksolla käsitellään paljon muutakin, humanitaariseen muotoiluun ja arkkitehtuuriin on ollut mahdollisuus keskittyä muutamien oppituntien ajan. Olen kuitenkin suunnitellut laajentavani kokonaisuutta niin, että voisimme tulevaisuudessa syventyä tiedepainotteisessa Ressun lukiossa aiheeseen entistä monipuolisemmin, sillä se on ollut myös opiskelijoiden toive. Opettajana haaveilen myös yhteistyöstä ja verkostoitumisesta ammatissa toimivien muotoilijoiden, arkkitehtien tai alan opiskelijoiden kanssa. Aihekokonaisuus tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet eri oppiaineita yhdistävään opetukseen ja projekteihin.

Kriisialueiden väliaikaismajoituksia koskeva tunti oli mielestäni erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe! Mielestäni tunnin aihe muistutti meitä siitä, miten hyvin asiat ovat omissa elämissämme. Kuitenkin niin suuri osa maapallon ihmisistä asuu huonoissa oloissa, ja ovat luonnon katastrofien armoilla. Vaikka uskon, että kaikki olivat tietoisia edes jollakin tavalla aiheesta, uskon että tunti avasi silmiä uudella tavalla. Pidän aihetta yleissivistävänä ja mielestäni sitä voisi jatkossa käsitellä aikataulujen puitteissa useamman tunnin ajan. Esimerkiksi oppilaat tai pienryhmät voisivat saada tehtävän suunnitella oman keksinnön kriisialueiden asumisen, hygienian yms. parantamiseksi. Ottaen myös huomioon, että ilmastonmuutoksen takia yhä useammat ihmiset joutuvat asumaan kriisialueilla, jopa koko elämänsä. Pidänkin tästä syytä aihetta välttämättömänä käsiteltävänä aiheena.  – Opiskelijan palaute, Ressun lukio

Kriisialueiden väliaikaismajoituksia ja arkkitehtuuria koskeva kokonaisuus oli todella kiinnostava. Pidän arvokkaana sitä, että hyväosaisina länsimaisina saamme lisää tietoisuutta siitä, millaista elämää ja millaisissa olosuhteissa monet muut elävät maapallolla, etenkin kun esimerkiksi ilmaston takia siirtolaisuus/pakolaisuus tulee lisääntymään entisestään lähivuosien aikana. Tällaiset asiat ovat sellaisia, mitä Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa asuvat ihmiset eivät tule ajatelleeksi, vaikka nämä asiat tulevat itse asiassa aika lähelle meitä. Monet kokonaisuudessa esitellyt ratkaisut vaikuttivat oikeasti toimivilta ja siksi minua jäi harmittamaan se, ettei monikaan niistä ole saanut rahoitusta. Näiden asumusten saaminen ihmisille, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa ja omaisuutensa olisi suuri helpotus monelta kannalta (henkisesti ja fyysisesti).

Olen erityisen kiinnostunut aiheesta, koska olen kirjoittanut maantiedon ja tulevaisuudessa haluaisin itse olla maantiedon opettaja. Maantiedossa minua kiinnostaa eniten ihmismaantiede, mikä sisältää juuri esimerkiksi pakolaisuutta, muuttoliikkeitä, kaupungistumista ja muuta vastaavaa. Tilapäismajoitukset ja kriisialueiden arkkitehtuuri ovat suuressa roolissa etenkin pakolaisista ja kansainvälisistä kriiseistä puhuttaessa, mutta mistään tällaisesta ei kuitenkaan ollut puhetta maantiedon kursseilla. Koen, että sain siksi tästä tosi paljon irti ja samalla kasvatettua tietämystäni pakolaisten olosuhteista ja elämästä. Ennen tuota oppituntia minulla oli sellainen käsitys, että kaikki tilapäismajoitukset ovat isoja telttaleirejä / itse ulkoa löydetyistä materiaaleista tehtyjä pieniä slummimaisia asumuksia. Enkä usko, että olen suinkaan ainoa. Toivoisin, että tätä aihetta voitaisiin tulevaisuudessa nostaa enemmän esille kouluissa, mutta muutenkin. Se lisäisi todennäköisesti ihmisten ymmärrystä pakolaisia kohtaan ja voisi vaikuttaa jopa yhteiskunnallisiin asenteisiin koskien pakolaisuutta, täten olisi ehkä helpompaa saada tulevaisuudessa rahoitusta tämän kaltaisille hankkeille. Koen, että monilla näistä ideoista olisi paljon annettavaa esimerkiksi kulkutautien leviämisen estämiseksi tiheään asutuilla pakolaisleireillä, sekä alueilla missä on paljon kodittomia ihmisiä.

Varsinaisten asumusten lisäksi oli kiinnostavaa myös kuulla niihin liittyvistä yksityiskohdista, sekä videoilta siitä mitä kriisialueilla elävät ajattelevat asumuksista sekä avusta. Kriisialueet sijaitsevat usein myös maantieteellisesti hankalissa olosuhteissa, minkä vuoksi kaikilla rakennusten yksityiskohdilla on lähes aina jokin merkitys, mitä ei tule ajatelleeksi. Esimerkiksi talojen korottaminen myrkkykäärmeiden varalta oli asia, mitä en itse olisi ehkä osannut ajatella pelkästään kuvaa katsomalla. Sen lisäksi monien rakennusten rakennustekniikasta oli kiva kuulla, koska ulkoa päin ei uskoisi, että ne voi rakentaa ilman työkaluja. Kriisialueilla elävien kuunteleminen on tärkeää, jotta voisimme suunnitella kehitysapua heille sopivammaksi ja saada heidät tuntemaan itsensä arvostetummiksi. – Opiskelijan palaute, Ressun lukio

::::::::

Artikkelin kuvituskuva: Little Sun -valaisimet: Auringossa ladattavat valaisimet, suunnittelija Olafur Eliasson. Kuva: The Davis Enterprise

Lähteet ja materiaalit:

Shigeru Ban, TED Talk 2019: Shigeru Ban: Emergency shelters made from paper (youtube.com)

Shigeru Ban Architects: Shigeru Ban – Architects (shigerubanarchitects.com)

Paper Partition System: Works – Shigeru Ban (shigerubanarchitects.com)

NPO Voluntary Architects Network (VAN) and Shigeru Ban Architects, 2022 Ukraine Refugee assistance: Ukraine Refugee Assistance / Paper Partition System – Shigeru Ban (shigerubanarchitects.com)

NPO Voluntary Architects Network (VAN) and Shigeru Ban Architects, 2023 Turkey-Syria earthquake: Relief for Turkey and Syria – Shigeru Ban (shigerubanarchitects.com)

Safe Delivery Safe Mother SDSM Health Services and Shigeru Ban Architects, 2022 Low Cost Housing for Pakistan Floods: Low Cost Housing for 2022 Pakistan floods – Shigeru Ban (shigerubanarchitects.com)

Designmuseo: Designmuseo Kokoelmat (designmuseum.fi)

Dezeen – muotoilun ja arkkitehtuurin artikkeleita: Disaster relief architecture and design | Dezeen

Yasmeen Lari: Pakistanilainen naisarkkitehti keksi, miten rakentaa tulvankestäviä taloja halvalla – se mullisti kyläläisten elämän | Ulkomaat | Yle

Yasmeen Lari: Barefoot Social Architecture: 10 Projects by Yasmeen Lari, the 2023 RIBA Royal Gold Medal Winner | ArchDaily

LifeStraw-vedenpuhdistustarvikkeet: LifeStraw® Water Filters | Europe – LifeStraw Water Filters | Europe

Little Sun -aurinkokennovalaisin: Little Sun

Michael McDaniel: Michael McDaniel

Michael McDaniel, Exo Housing Solution, TED Talk 2012: Michael McDaniel: Cheap, effective shelter for disaster relief | TED Talk

ICON: Our Story – ICON (iconbuild.com)

ICON, New Story 3D-printed homes: 3D-printed Homes in Nacajuca, Mexico with New Story – ICON (iconbuild.com)

ICON, Community First! Village: Community First! Village – ICON (iconbuild.com)

ICON, Off-World/Lunar Construction: Off-World Construction – ICON (iconbuild.com)

IKEA Foundation: The Foundation – IKEA Foundation

Better Shelter: Homepage | BetterShelter

Better Shelter, The Relief Units: Our Relief Units | BetterShelter

Dezeen, IKEA refugee shelter to be redesigned following safety fears and design flaws: IKEA refugee shelter to be redesigned following safety fears and design flaws (dezeen.com)

Lisäksi artikkelissa on käytetty lähteinä seuraavia artikkeleita ja videoita:

Designboom, Shigeru Ban and VAN, Paper Partition Shelters for Ukrainian Refugees: shigeru ban and VAN install paper partition shelters for ukrainian refugees (designboom.com)

Mission-based business, Mission-driven marketing: Mission-driven marketing – Wikipedia Better Shelter, Hope starts with a home -video: Hope starts with a home. – YouTube