Kestävästä kehityksestä on puhuttu iät ja ajat myös koulumaailmassa, mutta moni opettaja kokee edelleen olevansa hieman sormi suussa aiheen äärellä. Uudet tehtäväpaketit johdattavat kestävän kehityksen kysymysten äärelle eri oppiaineiden näkökulmasta.
Moninainen kestävä kehitys
Alennusmyynnit, mopot, pikamuoti, älypuhelimet, mielenterveys, makkara, sodat, seksuaalivähemmistöt, vihapuhe, kapitalismi, ilmastonmuutos, tulevaisuus. Kestävä kehitys liittyy tavalla tai toisella hyvin moniin asioihin, joita teemme, joita ajattelemme, joista puhumme tai joita aktiivisesti välttelemme ajattelemasta.
Kestävän tulevaisuuden rakentamisessa huomio täytyy jakaa monenlaisten asiakokonaisuuksien kesken, koostuuhan nykymaailmakin valtavasta määrästä erilaisia osa-alueita. Useimmat meistä tietävät hyvin, että kestävää kehitystä varten tarvitaan jatkuvia panostuksia niin ihmisoikeuksiin, ympäristön hyvinvointiin kuin kestävään talouteenkin.
Koska kestävä kehitys on aiheena hyvin laaja, taipuu se ihmismielen lonkeroissa milloin mihinkin asentoon. Vaikka hyvin tiedämme mitä se tarkoittaa, saatamme eri tilanteissa ajatella kokonaisuutta aivan eri tavoin. Yhdessä hetkessä laaja aihe voi supistua mielessämme koulun kierrätysratkaisuiksi ja toisessa muovikassin ja kangaskassin väliseksi taisteluksi.
Kuvataiteen opetuksella on paljon annettavaa
Koulussa kestävää kehitystä voidaan käsitellä yleisellä tasolla, jossa tuodaan esille aiheen moninaiset näkökulmat ja ulottuvuudet. Syvemmällä päästään, kun kestävään tulevaisuuteen paneudutaan eri oppiaineiden opetuksessa kyseiselle oppiaineelle ominaisten käsitteiden ja työtapojen kautta. Jokaisella oppiaineella on omanlaistaan annettavaa kestävän kehityksen opetuksessa ja kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa.
Kuvataiteen opetussuunnitelmat velvoittavat kehittämään oppilaiden vaikuttamistaitoja sekä käsittelemään kestävän kehityksen teemoja sekä yläkoulussa että lukiossa. Kuvataiteen opetuksen ja kestävän kehityksen yhdistäviä avainsanoja ovat tiukan asiaosaamisen sijaan vaikuttamiseen, kuluttamiseen ja materiaaleihin liittyvät teemat, kuten muotoilu, vaikuttava taide, meemit, vastamainonta, kaupunkitila, arkkitehtuuri, sarjakuvat, muotokuvat, taideterapeuttinen työskentely ja kuvataideluokan materiaalit.
Erilaiset kestävän kehityksen teemat nousevat esiin keskustelun lomassa luontevasti, kun oppilaat ideoivat ja työstävät omia teoksiaan. Opettaja tarvitseekin taitoja kohdata oppilaita ja käydä keskusteluja mitä moninaisimmista aiheista. Uskallatko sinä kysyä, mitä nuori miettii juuri nyt ja mitä hänelle kuuluu?
Opettajan on hyvä pitää mielessä kestävän kehityksen kokonaisuus ja houkutella oppilaita sen pariin aika ajoin. Pääosin opetuksessa voidaan kuitenkin keskittyä syventämään kestävän kehityksen osaamista juuri oppiaineen omasta näkökulmasta, siis vaikkapa harjoitellen kuvallisen vaikuttamisen taitoja.
Opetuksessa riittää kehitettävää
Kestävä kehitys ei ole helppo aihe. Sekä opettajilla että oppilailla on aiheeseen liittyviä arvoristiriitoja ja tietojen ja taitojen sekä positiivisten tulevaisuuskuvien puutetta. Aihe herättää myös monenlaisia vaikeita tunteita, kuten turhautumista, riittämättömyyttä, syyllisyyttä ja pelkoja.
Kansainvälisessä CCC-CATAPULT -tutkimushankkeessa selvitettiin nuorten ilmastokasvatukseen liittyviä ajatuksia. Tutkimustulokset osoittavat monenlaisia kiinnostavia opetuksen kehittämiskohteita.
Tutkimuksen mukaan nuoret ajattelevat, että aikuiset eivät toimi tarpeeksi ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi eivätkä ymmärrä ongelman vakavuutta. Nuorten mukaan aihe ei välttämättä oikein edes kiinnosta opettajia. Suomalaisnuoret eivät olleet yhtä kiinnostuneita ilmastotoiminnasta kuin muiden tutkimushankkeen maiden nuoret. Silti monet olisivat kiinnostuneita oppimaan monipuolisempia vaikuttamisen taitoja.
Vaikka tutkimustulokset liittyvät ilmastokasvatukseen, voi niistä varmasti ammentaa ajatuksia myös muun kestävän kehityksen opetuksen kehittämiseen.
Moni opettaja pohtii, voiko kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen kaltaisia ongelmia käsitellä opetuksessa ilman, että oppilaat ahdistuvat. Kolikon kääntöpuolena on tutkimuksessa esiin tullut havainto siitä, että nuoret kokevat jäävänsä ongelmien kanssa yksin. Myös se, että aihetta ei käsitellä, voi siis ahdistaa, mutta tämä ahdistus voi jäädä opettajalta helpommin huomaamatta. Opettajan kannattaa tutustua myös omiin ympäristötunteisiinsa ja miettiä, miten ne vaikuttavat omaan tapaan käsitellä kestävän kehityksen teemoja opetuksessa.
Vaikuttamistaidoissa suomalaisnuorilla on useiden tutkimusten mukaan puutteita. Niiden harjoittelu olisi tärkeää myös nuorten hyvinvoinnin kannalta. Vaikka maailman pelastaminen ei olekaan nuorten vastuulla, kannattaa vaikuttamistaitojen harjoittelu aloittaa jo pienenä. Lapsikin voi osallistua vaikuttamiseen ikätasolleen sopivalla tavalla ja kokea sen myötä osallisuutta paremman maailman rakentamisessa.
Apua on tarjolla
Opettaja ei ole yksin opetuksen moninaisten haasteiden äärellä. Esimerkiksi Biologian ja maantieteen opettajien liiton Toivoa ja toimintaa -hankkeessa on jo vuosien ajan tuotu esiin sitä, että kestävän kehityksen opetuksessa tulisi tietojen opettelun ohella käsitellä aiheeseen liittyviä tunteita sekä vaikuttaa yhdessä paremman maailman puolesta. Opetuksen tueksi on tuotettu myös monenlaisia materiaaleja.
Tänä syksynä on lisäksi julkaistu kestävän kehityksen opetukseen tarkoitetut tehtäväpaketit 12 oppiaineelle. Kuvataiteen tehtäväpaketissa on kymmeniä ideoita ja valmiita materiaaleja yläkoulun ja lukion opetuksen tueksi. Materiaalit ovat useiden eri tahojen tekemiä. Näiden lisäksi opetuksen tukena ovat myös tehtäväpaketit jokaisesta Agenda 2030 -tavoitteesta. Pyörää ei siis tarvitse keksiä uudelleen, vaan opetusta voi lähteä kehittämään valmiiden materiaalien avulla.
Kuvataiteen tehtäväpaketti sisältää valmiita tehtäviä ja tehtävien aihioita sekä materiaaleja, jotka soveltuvat keskustelujen alustukseksi ja opettajalle taustatiedoksi.
Tutustu kuvataiteen materiaaliin täällä: https://toivoajatoimintaa.fi/kuvataide/
Kuva: Taylor Vick, kuvan muokkaus: Marko Pylvänäinen
