Yleissivistävä kuvataide on oppiaineena kokenut monia muutoksia niin nimensä kuin sisältönsäkin osalta. Käsillä tekemisen ja kuvallisen tuottamisen taitajien lisäksi kuvataideopettajat ovat yhä useammin kuvallisen ajattelun sanallistajia ja kuvatulkintatilanteiden ohjaajia.
Vaikka perinteinen kuvien tekeminen ja taidekuvan konventiot erottavat selkeimmin kuviksen muista oppiaineista, opetussuunnitelma sitoo työskentelyn laajemmin visuaaliseen kulttuuriin. Tämä muutos näkyy parhaiten kiivaasti visualisoituvassa, digitalisoituvassa ja sitä myötä nopeutuvassa mediaviestinnässä. Tuntimäärä, jonka lapset ja nuoret käyttävät valokuvia, elokuvia ja videopelien kuvia katsoen, on huima.
Viime vuosikymmenten aikana kuvattujen ja muokattujen kuvasisältöjen tuottamisesta erilaisille julkaisualustoille on tullut arkipäivää riippumatta tekijän ammatista, iästä tai kiinnostuksen kohteista. Itseilmaisun ja suunnittelutaitojen lisäksi tulee opettaa julkiseen kuvaan liittyvistä oikeuksista, vastuista ja kriittisestä lukutavasta.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan paljon luovuudesta ja innovaatioista, hyvinvoinnista, monilukutaidosta ja mediavaikuttamisesta, sekä yritteliäisyydestä työelämässä. Pisaroita näistä käsitellään kuvistunnilla lähes päivittäin.
Mielikuvat koulukuviksesta muuttuvat hitaasti, sillä moni muistaa oppitunnit, joilla on itse istunut kouluaikanaan. Akvarellien ja hiilipiirrosten lisäksi kuvataiteessa tutkitaan installaatioita, ympäristötaidetta, animointia, elokuvaa, videopelejä, muotoilua, valokuvaa, arkkitehtuuria ja graafista suunnittelua vain muutamia mainitakseni. Visuaalisen taidekasvatuksen puolustajia ja uudelleenmäärittäjiä tarvitaan kahvipöydissä ja valtakunnalisilla forumeilla.
- Kuvataide on koko laajan visuaalisen kulttuurin oma oppiaine.
- Kuvisosaamisen ytimessä on luovan työskentelyn oppiminen ja visuaalinen ajattelu.
- Kuvilla viestitään sekä välitetään arvoja ja tunteita. Niiden äärellä viihdytään, opitaan ja vaikututaan.
- Kuvataiteessa opitut taidot antavat vapautta, valtaa ja vastuullisuutta omaan toimijuuteen.
Nämä ovat minun perustelujani sille, että kuvataide-oppiaine on muutakin kuin kuvaamisen taitoa, johon oppiaineen aiemmat nimet ovat viitanneet. Siksi oppiaineen nimen pitäisikin laajeta edelleen vastaamaan oppiaineen nykyisiä tavoitteita ja sisältöjä.
Tämän takia opetan kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria – opetan kuvista.
Matteus Pentti
Kuvaideopettajat KUVIS ry:n puheenjohtaja
